Taas sitä oppii, että itsestä se vika näissä koirahommissa löytyy;) Myös sen, että ahneella on huono loppu...

Oltiin eilen tokoharjoituksissa. Hilppa oli vähän väsynyt jo kun mentiin, joten en odotellut hirveän hyviä suorituksia. Ensimmäistä kertaa harjoteltiin kunnon häiriössä paikallaan oloa. Ahnehdin heti alkuun liikaa: ensimmäisellä kerralla 10sek, sitten 15sek meni OK. Mutta koira ei ollut tyytyväinen palkkiotiheyteen ja tämän jälkeen homma menikin ihan pomppimiseksi... Ensimmäisen kerran kun se tajus, että tästä voi lähteä kävelemään, niin seuraavat 5 minuuttia oli ihan sirkusta. Vasta kun tajusin lähteä ihan alusta liikkeelle (sekuntti-palkka, kaksisekunttia-palkka) niin Hilppa sai kiinni homman juonesta. Lopulta taas päästiin siihen alun 10 sekunttiin... Siitä on hyvä kuitenkin häiriötreenejä jatkaa!

Seuraamisessa itse olin idiootti ja menin tytön kanssa liikaa suoraa. Ja olen mennyt siis aina. Hilppa seuraa nätisti 5 metriä ja sen jälkeen katsoo, ettei tarvitse keskittyä, suoraan se menee kuitenkin... Sitten loppu seuraaminen sujuukin nenä maassa;) No kouluttaja pisti menemään kasia ja nopeita käännöksiä: ja loppupalaute oli "kympin arvoista seuraamista!". Olin hitsin hyvilläni virheeni tajuamisesta! Täyskäännöksissä Hilppa keksi jonkun oman lisäpyörähdyksen- nyt pitää se karsia sieltä pois;)

Lopultakin huomasin syyn haukkuongelmaan: Hilppa haukkuu ja "Komentaa" koulutuksissa ajoittain hyvin paljon. Eilen tajusin, että se haukkuu aina kun pitää mennä maahan... Se ei siis ole mieleinen liike, joten nyt viikko harjotellaan seuraamisen lisäksi hiljaista maahanmenoa tihennetyllä palkkiovälillä... Naksutinta varmaan taas tarvitaan! Lisäksi Hilppa toisinaan menee maahan vähän toiselle kyljelleen, joten suoraa  asentoakin varmaan joudutaan hakemaan.

Tästä siis opimme, että koira on liki loistava- minä ihan surkea;)