Verta, VERTA!

Leikkasin eilen Hilpan kynsiä... enkä tiedä uskallanko tehdä sitä enää toiste;)

Hilppa saa aina herkkuluun kynsienleikkuun ajaksi- se on tosi rauhallisesti, mutta toki yrittää etutassuillaan saada kunnon otetta luusta. No eilen tyttö sitten liikutti molempia etutassujaan niin sopivasti, että kaksi kynttä sain kunnolla verille. Onni onnettomuudessa on se, ettei Hilppa itse huomannut koko asiaa- ilmeisesti ei siis sattunut. Kuitenkin tyrehdytin niitä verenvuotoja jo kynsienleikkuun yhteydessä viitisen minuuttia painamalla. Vuoto loppukin- alkaakseen kymmenen minuutin päästä uudestaan. Olohuoneen matto oli sen jälkeen täynnä pieniä punaisia tassunjälkiä... No ei siinäkään vielä mitään, maton saa aina puhtaaksi. Eilen oli kuitenkin pentukurssi ja Hilpan hötkyämisen seurauksena ne perhanan kynnet alko siellä vuotamaan- ja ihan solkenaan! Mulla oli kaksi pyyhettä ihan punaisena ja siitä huolimatta verta roiskusi vaatteille, lattialle, kengille ja - HILPPAAN. KIVAA! Yritä siinä sitten selittää, että joo kyllä meillä leikataan kynsiä 1-2 kertaa viikossa ja ihan totta en ottanut kuin 1-2mm kynnestä pois... En ole ihan äsken ollut niin nolona- enkä niin veressä;)

Hikeä:

Olen yrittänyt opettaa Hilpalle tällä viikolla kierähtämistä (maahan ja itsensä ympäri). Se onkin ollut ensimmäinen vähän "haastavampi" opetettava, koska selälleen meno on koiralle hiukka ahdistavaa. No temppu on kuin luotu naksuttimelle ja vihdoin tänään tyttö (nakkipalkalla, kuinkas muuten) kierähti koko ympyrän! On sitä treenattukin oikein urakalla. Käskyä en vielä ole saanut liitettyä, mutta eiköhän sekin siihen piakkoin saada. Seuraavaksi meinasin jatkaa tätä "hyödyllisten" taitojen opettamista ja opettaa tytön vilkuttamaan kahdella tassulla. Sen pitäisi olla vähän helpompaa...

Kyyneleitä:

Eilen oli viimeinen pentukurssin kerta, nyyh:( Meillä oli loppukoe, joka Hilpalta meni ihan hyvin. Ainoastaan peruuttaminen ja itsensä ympäri pyörähtäminen oli vähän vaikeampaa- niitä ei ole kotona juuri harjoiteltu. Verenvuodon tyrehdyttämisen jälkeen Hilppa pääsi kuitenkin pääasiaan: leikkimään koirakavereiden kanssa. Hiukan neiti vielä aristi, mutta pikkuhiljaa rohkeutta löytyy lisää. Ja kun häntä heiluu kuitenkin koko ajan, niin en ole hirveän huolissani!

Hilppa osaa alistumisen. Tässä bokserikaveri Mike ja Hilpan viesti:olen näin PIENI...Tähän väliin on pakko sanoa, että Hilppa leikkisi Miken kanssa vaikka kuinka kauan alistumiseleistään huolimatta- aina hirveä veto Miken luokse...

Ja Hilpan lempipaikka kun kaikki koirat päästetään vapaaksi- penkin alta on hyvä katsoa kuka kavereista on vähän rauhallisempi...

 

Ja sitten kun uskaltaa muiden mukaan niin meno on tämän näköistä: heti vaan selälleen ja isommat haistelemaan- Hilpasta ei taida saada vahtikoiraa...

 

Hyvää pääsiäistä kaikille!