Jälleen uutta kirjoitusta ilman kuvia:( Yritän jatkossa saada sen kamerankin käyttöön, jotta näihin sais vähän eloa!

Hilppa on ollut viimeisen kuukauden "lihotuskuurilla"- joka on toiminut vaa'an mukaan varsin hyvin: Painoa on tullut reilu kilo lisää ja tyttö painaakin jo 11kg! Samassa yhteydessä Hilppa kärsi myös naiseuden ensimmäiset riemut - oikein kunnon juoksut (3vk), joiden alkupäivinä olo oli koiralla varsin vetämätön ja apea. Myös muille koirille ärähdeltiin eikä takamuksen nuuhkimista siedetty laisinkaan. Sen sijaan juoksuhousuihin Hilppa ensimmäisen päivän apeuden jälkeen sopeutui hyvin, eikä niiden pitäminen tuntunut haittaavan ollenkaan! No nyt juoksujen loppumisesta on reilu viikko aikaa ja kotona tyttö on oma ihastuttava itsensä. Myös maailman paras (nyt jo 1-vuotias) koirakaveri Viima siedettiin juoksujen aikaan hyvin, eikä ärähdelty yhtään (kukapa sitä nyt parhaalle kaverilleen?)

Viimeiset viikot Hilppa on joutunut kotona seuraamaan vierestä entisen elämän pistämistä laatikoihin. Perhe muutti Joensuuhun ja jonkinlaista muuttostressiä koiralla tuntuu olevan: jokapaikkaan pitäisi päästä mukaan ja sylissä ollaan enemmän kuin ikinä! Yhtään ainutta ruuvia ei pääse ruuvaamaan ilman, että joku pyörisi jaloissa!
 

Muutosta on seurannut myös se, että "perhepedissä" nukkumisesta Hilppa on joutunut luopumaan. Isäntä pisti koiran ensimmäiseksi yöksi esteen taakse, jonka jälkeen pitikin sitten kaksi vuorokautta murjottaa isännälle... naiselliseen tapaan neiti on hieman pitkävihainen ;) Myös emäntä on joutunut kovettamaan itsensä ja viime yön Hilppa nukkui esteen takana jo hieman paremmin. Isäntäväen vanhat lakanat on kuitenkin jätetty vielä pesemättä, ja H nukkuu niiden päällä - uusi koti ja yksinäinen nukkumapaikka saavat edes jotain lohtua!

H ei vieläkään ole näyttänyt pienintäkään merkkiä kooikkerin "varautuneisuudesta" vieraita kohtaan. On aivan sama, onko vieras tuttu vai tuntematon, kaikki tervehditään samalla loppumattomalla tarmolla ja innolla. Muuttopäivinä H kävi jopa hyppäämässä kolmen vieraan takakonttiin siinä toivossa, että joku veisi pikkuneidin mukanaan... ilmeisesti pahvilaatikoiden purkaminen/pakkaaminen ei kuitenkaan ollut riittävän mukavaa!

Huomenna päästään aloittamaan tokoilu Joensuussa! Viimeiset viikot koira on elänyt kuin pellossa, eikä minkäänlaista koulutusta ole edes yritetty - saa siis nähdä, vieläkö nakki palkkana on varma, vai keksiikö neiti jotain aivan uutta! Meillä perusasentokin on ihan liian kaukana, joten varmaan ollaan aika paljon jäljessä muuta (jo marraskuussa) aloittanutta porukkaa! Innolla kuitenkin mennään mukaan ja ennenkaikkea tavataan iki-ihanat Shanti ja Preety, jotka ovat samassa ryhmässä!!!

Hyvinkään reissun jälkeen neiti on saanut paitsi kiloja, myös karvaa lisää roppakaupalla. Pikkuhiljaa myös selän pilkut alkavat häviämään, joten oikein innolla odotan, minkälainen "aikuisturkki" tytölle kehittyy!

Hilppa omistajineen toivottaa kaikille oikein rauhaisaa joulukuun alkua!